Teollisuuden lämpömittari vaativissa olosuhteissa: Miten valita oikea rakenne täriseviin tai syövyttäviin kohteisiin?

Lämpötilan luotettava mittaus on prosessiteollisuuden mekaanisen turvallisuuden ja tuotantolaadun perustekijä. Vaativissa asennusympäristöissä, kuten voimakkaasti tärisevissä putkistoissa tai syövyttävien kemikaalien läheisyydessä mekaanisen lämpömittarin rakenne ratkaisee mittaustuloksen pitkäaikaisen tarkkuuden ja laitteen käyttöiän.

Prosessiteollisuudessa, kuten kemian-, energiantuotanto- ja puunjalostusalalla, lämpötila-anturit ja paikalliset osoitinmittarit altistuvat jatkuvalle mekaaniselle sekä kemialliselle rasitukselle. Mittalaitteiston mekaaninen vikaantuminen voi johtaa prosessin virheelliseen säätöön tai ylimääräisiin katkoihin. Asennuskohteen olosuhteet on siksi analysoitava huolellisesti ennen mittarin valintaa.

Teollisuusympäristöissä käytettävä mekaaninen teollisuuslämpömittari tarjoaa sähkönsyötöstä riippumattoman paikallisnäytön. Sopivan mittausteknologian valinta perustuu mittauselementin toimintaperiaatteen, reaktioajan ja asennuspaikan fyysisten vaatimusten yhteensovittamiseen.

Miten bimetallilämpömittari ja kaasutäytteinen kapillaarilämpömittari eroavat toisistaan?

 

Mekaaniset teollisuuslämpömittarit jaetaan pääosin kahteen rakennetyyppiin: bimetallilämpömittareihin ja kaasutäytteisiin kapillaarilämpömittareihin. Vaikka molemmat näyttävät prosessilämpötilan mekaanisella osoittimella ilman ulkoista virtalähdettä, niiden toimintaperiaatteet ja sijoitusvaihtoehdot eroavat toisistaan.

1. Bimetallilämpömittari – suora mekaaninen taivutus

Bimetallilämpömittarin toiminta perustuu kahteen eri metalliliuskaan, joilla on erisuuri lämpölaajenemiskerroin. Nämä metallit on liitetty tiiviisti toisiinsa ja kierretty ruuvikierteelle mittausputken sisälle. Prosessin lämpötilan muuttuessa metallien erisuuruinen laajeneminen kiertää heliksiputkea. Tämä mekaaninen liike siirtyy suoraan osoittimen akselille.

✓
Rakenne ja asennus:

Bimetallimittari on mekaanisesti selkeä ja suoraan asennettava malli. Se vaatii mekaanisen yhteyden anturitangon ja näyttötaulun välille, mikä toteutetaan suoralla taka- tai alaliitännällä tai kääntyvänivelisellä kotelointirakenteella.

✓
Reaktioaika ja mittausalue:

Metallikierteen massan vuoksi lämmön siirtyminen prosessiväliaineesta elementtiin vie hetken. Bimetallimittarit soveltuvat tyypillisesti asteikoille -70 °C ja +600 °C välillä, ja ne tarjoavat tarkan luettavuuden tasaisissa prosessiolosuhteissa.

2. Kaasutäytteinen kapillaarilämpömittari – paineenmuutos ja etäluettavuus

Kaasutäytteinen lämpömittari hyödyntää suljettua järjestelmää, johon kuuluvat anturisäiliö, ohut kapillaariputki sekä kotelon sisällä oleva Bourdon-kaarielementti. Suljettu tilavuus on täytetty typpikaasulla korkeassa alkupaineessa. Anturisäiliön lämpötilan noustessa kaasun paine kasvaa tasaisesti. Paineen muutos siirtyy kapillaaria pitkin ja oikaisee Bourdon-kaarta, mikä liikuttaa osoitinta asteikolla.

✓
Etäluettavuus ja asennusvapaus:

Taipuisa kapillaariputki mahdollistaa näyttötaulun sijoittamisen useiden metrien päähän itse mittauspisteestä. Rakenne suojaa näyttöyksikköä silloin, kun mittauskohde sijaitsee vaikeasti saavutettavassa paikassa, kuumassa ympäristössä tai tärisevässä putkistossa.

✓
Vasteaika ja laajempi lämpötila-alue:

Kaasun nopea reaktio tekee tästä mittarityypistä bimetallimittaria nopeamman lämpötilamuutosten seurannassa. Mittausalueet voivat ulottua -200 °C pakkaslukemista aina +800 °C prosessilämpötiloihin.

Yhteenveto valintaperusteista:

Kun prosessiputkiston asennuspaikka on helppo saavuttaa eikä siinä esiinny voimakasta tärinää, bimetallilämpömittari toimii varmana paikallisnäyttönä. Jos osoitin halutaan tuoda katselukorkeudelle erilleen kuumasta tai tärisevästä linjasta, kaasutäytteinen kapillaarilämpömittari tarjoaa joustavan etäasennuksen ja nopean reaktioajan.

Miten valitaan oikea lämpömittari täriseviin tai syövyttäviin prosessiolosuhteisiin?

 

Teollisuudessa mittalaitteet altistuvat jatkuvalle mekaaniselle rasitukselle, jota aiheuttavat pumppujen käynti, venttiilien säätöliikkeet ja nopeat virtausvaihtelut. Tärinä kuluttaa mekaanisen osoitinmittarin koneistoa ja saa osoittimen värähtelemään. Tämä vaikeuttaa lukemista ja lyhentää laitteen käyttöikää.

Vaimennusnesteen käyttö tärinän hallinnassa

Täriseviin kohteisiin kannattaa valita nestetäytteinen mittarikotelo. Kotelon vaimennusneste vakauttaa osoittimen liikkeen ja voitelee mekaaniset osat. Nestetäyttö suojaa koneistoa kulumiselta ja takaa selkeän lukeman myös pumppujen ja kompressorien lähellä.

✓
Glyseriinitäyttö:

Perusratkaisu normaaleihin ympäristölämpötiloihin. Glyseriini estää myös kosteuden tiivistymistä kotelon sisään ja lasin huurtumista.

✓
Silikoniöljytäyttö:

Käytetään laajemmissa lämpötilavaihteluissa ja ulkoasennuksissa, joissa lämpötila laskee pakkaselle tai nousee korkeaksi. Silikoniöljyn viskositeetti pysyy tasaisena lämpötilasta riippumatta.

Materiaalivalinnat ja suojataskut syövyttävisssä väliaineissa

Kemianteollisuudessa prosessiväliaineet voivat olla voimakkaan happamia tai emäksisiä. Jos syövyttävä aine pääsee kosketuksiin anturiputken kanssa, materiaali on valittava tarkasti. Vakiomalleissa hyödynnetään haponkestävää terästä (kuten AISI 316L), ja vaativimmissa kohteissa käytetään erikoisseoksia tai pinnoitteita.

Suojataskun käyttö parantaa prosessiturvallisuutta. Erillinen mekaaninen suojatasku erottaa mittarin suorasta virtauspaineesta. Tällöin vankkarakenteiset teollisuuslämpömittarit voi irrottaa huoltoa tai kalibrointia varten ilman prosessin tyhjentämistä tai tuotantokatkosta.

Ratkaisu prosessimittauksiin

Tutustu vankkarakenteisiin teollisuuslämpömittareihin ja teknisiin suojataskuratkaisuihin prosessikohteissanne. Lyth tarjoaa yli 80 vuoden tekniseen asiantuntemukseen perustuvat mittausratkaisut teollisuuden vaativiin käyttöympäristöihin.

Tutustu teollisuuslämpömittareihin

Mekaanisen paikallisnäytön ja digitaalisen signaalinsiirron rinnakkaiskäyttö prosessivalvonnassa

 

Vaikka nykyaikaiset laitokset tukeutuvat pitkälle automatisoituihin järjestelmiin ja sähköisiin lämpötilalähettimiin, mekaaninen paikallisnäyttö pitää pintansa käyttöturvallisuuden tukena kenttävalvonnassa.

Prosessiautomaatiossa sähköiset anturit lähettävät lämpötilatiedon valvomoon. Mikäli sähkönsyöttö katkeaa tai kaapeli vaurioituu, valvomoyhteys voi häiriintyä. Tällöin suoraan prosessiputkeen asennettu mekaaninen osoitinmittari toimii varmana ja riippumattomana tarkistuspisteenä.

Kunnossapito- ja käyttöhenkilöstö näkee prosessitilan nopeasti yhdellä silmäyksellä ilman erillisiä mittareita. Paikallisnäytön ja sähköisen mittauksen yhdistäminen takaa sekä valvomojärjestelmän tarvitseman datan että kentällä tarvittavan riippumattoman varavarmistuksen.

Oikean mekaanisen teollisuuslämpömittarin valinta edellyttää asennuspaikan olosuhteiden arviointia. Bimetallilämpömittarin suora rakenne toimii tasaisissa ja helppopääsyisissä kohteissa, kun taas kaasutäytteinen kapillaarilämpömittari antaa sijoitusvapautta tärisevissä ja kuumissa paikoissa. Sopiva vaimennusneste ja oikeat suojataskumateriaalit varmistavat mittauksen luotettavuuden ja laitteen pitkän käyttöiän teollisuusympäristössä.

Scroll to Top